Toisena aamuna varsinaisen aallokon koko oli jo puoliintunut, mutta tuuliaallokko tuntui vain kasvaneen. Vettä tuli edelleen trooppisesti kaatamalla ja venematka riutalle ja takaisin meni mukavasti kuoritakin sisällä sikiöasennossa hytisten. Tänä aamuna keli oli vihdoin kirkastunut, mutta tuuli puhalsi edelleen väärästä suunnasta heti aamun sarastaessa. Tein järkevän päätöksen skipata 20euron(!) reissu riutalle ja takaisin ja käyttää aurinkoinen päivä mieluisammin vaikka snorkkelointiin. Läheisiä 4 resorttia palveleva, vanhaa kalastajaveneen romua (siis kirjaimellisesti läpilahoa purkkia) kipparoiva isäntä tienaa hunajaa surffitaksin virkaa toimittaen. Päivittäisestä kolmen tunnin reissusta jokainen kyytiläinen maksaa 20-40 euroa jättäen miehelle käteen päivittäin 2-300 euroa! Luulisipa tuolla makselevan bensat yhteensä alle 10-kilometrin matkasta.
Mutta ei auta itku markkinoilla.
Kiitos taloustaantuman, olen Funky Fish –resortin ainoa vieras, joten pitkästymiskuoleman voittamiseksi lähdimme surffauksen sijasta harppuunakalaan resortin työntekijä Joen kanssa. Muutamaa tuntia myöhemmin saaliskorissa oli parikymmentä erinäköistä fisua ja yksi hummeri!
Myös muita Suomessa melko hyödyttömiä selviytymistaitoja on lähes autiolla saarella tullut opittua. Hienoimpana ehkä kookospähkinän rikkominen (niin että talosta on jäljellä muutakin, kuin kuoppa).
Nyt vain sormet ja varpaat ristissä, että tuuli jossain vaiheessa kääntyisi ja herättäisi vaivaisen poron kuseman (ja 20euron) päässä olevat maailmanluokan aallot henkiin.


No comments:
Post a Comment