Christchurchiin (kiesus mikä nimihirviö kaupungiksi ;) laskeutuessa lumihuippuisista vuorista ei näkynyt merkkiäkään ja taivas sylki niskaan jotain veden ja lumisateen väliltä. Onneksi tuli käytyä ”klimatisoitumassa” eteläisessä Australiassa. Ensimmäinen pysäkki auton poimimisen jälkeen oli kirpputori, josta mukaan lähti sylin täydeltä lämmintä vaatetta.
Isot kiitokset Rumonille, jonka ansiosta minulla oli eteläsaarella muutama yöpaikka tiedossa. Koska Australian etappi venyi hieman suunniteltua pidemmäksi jäi näistä yöpaikoista nauttiminen vain harmillisen pikaiseksi.
Kaahasin kaatosateisessa kelissä surffispotit läpi Chch:sta Dunediniin, saaden muutamia hauskoja aaltoja syrjäisillä, vain pingviinien kansoittamilla rannoilla. Dunedinistä puikkasin sisämaahan ja katsastin alpit. Vuorilla jopa aurinkokin alkoi näyttäytyä. Käväisin haukkomassa henkeä Fox Glacierillä ja tsekittelin länsirannan surffimahdollisuuksia muutaman sadan kilometrin verran ilman kaksista tulosta. Westportista luukutin takaisin itärannalle, jossa sain vielä tänään aamulla muutaman pienen, mutta hauskan aallon Kaikourassa ennen lauttaan nousemista.
Nyt on siis nokka jo kohti pohjoissaaren aaltoja ja ihmeitä.
Vaikka säälittävän lyhyen eteläsaaren visiittini aikana keli oli suurimmaksi melkoisen kurja, on silti myönnettävä, että kyllä ne Peter Jacksonin Taru Sormusten Herrasta –trilogian maisemat ovat ihan oikeasti totta. Ja uusiseelantilaiset ovat todella vieraanvaraista porukkaa!
No comments:
Post a Comment